Vaikeita valintoja

Portaikon seinien maalausprojekti on finaalissa ja myös tikkailla kiipeily yläkertaan alkaa tuntumaan jo työläältä. Nyt pitäisi saada porrasaskelmat viimeisteltyä.

Höylätyt askelta saapuivat käsittelystä todella nopeasti Kumppaniksi ry:ltä ja nyt ne ovat odottaneet jo usean päivän ajan pintakäsittelyä sekä paikoilleen asentamista. Mutta, millainen käsittely niihin tulisi laittaa?

Joku on suositellut minulle vahaa - onko se tarpeeksi suojaava. Portaissa kuljetaan kuitenkin päivittäin.

Kuultokäsittely toisi puun pinnan kauniisti esille, mutta mikä värivaihtoehto olisi paras. Olen jo parin päivän ajan pyöritellyt kädessäni Tikkurilan kuultavat sisävärit värikarttaa ja arponut kahden vaihtoehdon välillä; valkoinen Tuomenkukka vai luonnollinen Pyökkipuu, jota löytyy meiltä entuudestaan myös väliovista.

Koska valinta on osoittautunut minulle niin vaikeaksi, päätin ottaa lisäaikaa loppuviikon ja suunnata Helsingin messukeskukseen Kevätmessuille. Sieltä löydän varmasti uusia tuulia ja ideoita kevään muihinkin remonttiprojekteihin.


Aurinkoa loppuviikkoon,
- minna -

Takatalvi

Tänään aamu todella valkeni. Lunta on satanut yön aikana viitisen senttiä ja puiden oksatkin taittuivat sen painosta. Järvelle ei näky mitään, sillä lumisade on edelleen sankkaa.

Viime viikon lämpimän sään vuoksi pihamme on aivan jäässä ja nyt kun siihen sataa vielä lumi päälle, kävely ilman piikkejä on todella taiteilua.

Katsoin ikkunasta, kun Jarmo lähti töihin, hyvin lähti auto pihasta, vaikka eilen aamulla pienen mäen vuoksi piti ottaa lähtö ainakin viisi kertaa uusiksi. Ja kesärenkaita ei todellakaan ole vielä vaihdettu.

Puolentoista viikon kuluttua on pääsiäinen. Viime vuonna samaan aikaan haravoimme ja poltimme oksia lumettomalla pihalla - kuinkahan käy tänä vuonna.

Huomenna suuntaamme kohti Etelä-Suomea, joten jospa kevät saapuisi Kainuuseen siihen kun tulemme  takaisin kotiin.

Lumista tiistaipäivää, - minna -

Vaihtelua arkeen

Välillä pieni ympäristön muutos tekee hyvää.
Jarmon työn vuoksi pääsen vierailemaan usein mm. Kuopiossa. Sinne suuntasimme jälleen torstaina.
Ja mikä parasta, Sokoksessa oli alkanut keskiviikkona 3+1 -päivät, eli tiedossa shoppailua.

Kuopion reissulla poikkean yleensä myös kauppakeskus Matkuksessa, jossa on IKEA ja  tietenkin Hanko Sushi.
Kajaanissa ei ole sushilaa, minkä vuoksi mediumlajitelma tulee valittua mukaan joka Kuopion reissulla.

Illalla suuntasimme leffaan Finnkinon Scala -elokuvateatteriin. Kävimme katsomassa Luokkakokous -leffan, joka oli katsottava - ainakin sai nauraa.

Majoitumme aina Kuopiossa Sokos hotelli Puijonsarvessa, jossa palvelu on ensiluokkaista, erityisesti Fransmannissa. Pieni iltapala ja nukkumaan.

Perjantaiaamuna monipuolisen aamupalan jälkeen suuntasin Kuopion keskustaan. Torin tuntumaan oli kokoontunut ihmisiä katsomaan auringonpimennystä, joka oli viimeksi Suomessa heinäkuussa vuonna 1990. Aurinkoisen sään vuoksi pimennys näkyi hyvin. Seuraava vastaava emme ole näkemässä, sillä se on vuonna 2126.

Iltapäivällä Jarmon palaverien loputtua lähdimme ajamaan kohti kotia. Matkalla pysähdyimme ennen Iisalmea Väisäsen kotilihassa, jossa palvelu ja tuotteet olivat ensiluokkaista. Ihana käydä tuollaisissa vanha-ajan palveluyrityksissä.

Kotona kaikki oli ennallaan ja ihana aloittaa viikonloppu omalla sohvalla. Mukavaa viikonloppua, - minna - 

Kaikki on niin erilaista

Olen aina asunut joko kerros- tai rivitalossa. En ole koskaan edes haaveillut omakotitaloasumista, saati maalla, 30 kilometrin päässä lähimmästä kaupungista. Kesämökki meillä on ollut, mutta sielläkin olen viihtynyt vain ajoittain, lisäksi isäni oli intohimoinen puuhastelija, eli meille muille jäi hyvin aikaa 'lepäämiseen'. 
En ole vieläkään täysin toipunut kulttuurishokista, joka tähän muuttoon liittyy.

Vaikka olimme puhuneet ja haaveilleet muutosta Korholaan, ikävöin vielä usein Helsinkiin. Onhan täällä paljon asioita, joista nautin, kuten luonto. Esimerkiksi tänä aamuna astellessani jääkaapille, vilkaisin ulos, fasaani tepasteli terassillamme. Olin nakellut kuivat leivät hangelle, että sain ihastella pikkulintujen riemua ikkunan takana aamuteetä siemaillessani - nyt fasaanikin oli löytänyt apajan. 

 

Tammikuussa huvini oli teerien katselu. Niitä tuli satoja syömään urpuja rantakoivuihimme. Puiden oksat notkuivat niiden painosta. Ikkunamme alta pomppii myös jäniksiä ja oravia.

Oveltamme avautuu huikea näkymä Oulujärvelle. Kesällä järvimaisema on häkellyttävä, mutta myös talvella valkean aavan katseleminen on rauhoittavaa. Nyt kun aurinko paistaa ja hanki kantaa on meidänkin rannalla ollut vilskettä; hiihtäjiä ja pilkkijöitä. Mekin ajoimme viikonloppuna mönkijälle pitkin rantoja ja metsiä - sitä ei tehdä kaupungissa.

Odotan jo innolla kevättä ja jäiden lähtöä.
Milloinkahan saadaan ensimmäisen kerran tälle vuodelle kylpeä rantasaunassa? Sitä odotellessa ...

- minna -

Maalausta ja väliaikaisratkaisuja

Sunnuntai-illan projektiksi Jarmo otti yläkertaan vievien porrasaskelmien irrottamisen ja lastaamisen autoon.

Viisitoista porrasta höylätään Kumppaniksi ry:lla. Me pintakäsittelemme ne sen jälkeen vahalla.

Kun portaat ovat höyläyksessä, maalaan sillä välin puiset yläkerran kaiteet ja portaikon seinän valkoiseksi.

Tämän viikon kiipeämme yläkertaan tikkaiden avulla - onnistuukohan.

Taiteilua tikkailla,

- minna -

Yöpakkasia ja aurinkoa

Kevätaurinkoa ei voi vastustaa. Yhdentoista aikaan huomaan lämpötilan ulkona nousseen jo neljään lämpöasteeseen. Yöllä pakkasta oli -8 astetta. Näen pilkkijän kulkevan rannassamme ja moottorikelkkakin suhahtaa rantaviivaa ohitse. Puen lämpimästi päälleni; pipo ja nahkarukkaset. Sain mieheltäni lahjaksi 'nastat' kenkiin, jotka ovat osoittanut todella käytännölliseksi jäisellä pihallamme. Avaan ulko-oven 

- kevätaurinko häikäisee ihanasti.
Suuntaan kesämökillemme, eli n. 100 metriä kohti rantaa. Hanki kantaa - en uppoa kertaakaan. Teen ensin mökkiin ja saunaan 'tupatarkastuksen' - kaikki kunnossa, joka jälkeen kävelen kohti jäätä - puhdasta, valkoista ja sileää pintaa silmin kantamattomiin.
Nautin auringon lämmöstä ja hiljaisuudesta.




Kierrän rantaa ympäri ihastellen sinistä taivasta ja tarkkaillen jälkiä lumessa. Ainoat jäljet, jotka tunnistan, ovat jäniksen.

Aurinkoisia päiviä on luvattu pitkälle ensi viikkoon.
Ehkä kaivan kairan sekä pilkkitarvikkeet varastosta ja
lähden koittamaan kalaonnea viimeistään viikonloppuna.

Aurinkoenergiaa,

- minna -

Postin toimipiste hukassa

Puhelimeeni tuli tekstiviesti - H&M:stä tilaamani tuotteet olivat saapuneet Kontiomäen postiin.
Meiltä matkaa postiin on n. 10 kilometriä, enkä katsonut tarpeelliseksi laittaa osoitetta navigaattori, sillä Kontiomäki on todella pieni paikka.

Saavuin kylän keskustaan ... Siwa, kampaamo ..., missä posti. Otin puhelimeni esille ja näppäilin siihen saamani osoitteen. Lähdin ajamaan suuntaan, josta olin tullut.
Ajelin omakotitaloalueella, jossa oli muutamia punaisia hallirakennuksia. Onko Kontiomäessä todella näin paljon taloja, ajattelin. Postia ei kuitenkaan löydy. Lopulta ajoin Siwan pihaan ja kävin kysymässä ajo-ohjetta. Ystävällinen kassaneiti kertoi, että Posti on kolmannen punaisen hallin toisessa päässä - voi, voi ... kuinka noita kylttejä ei voitu laittaa sitten sinne tien puoleiseen päähän. Posti löytyi ja sain pakettini.

Seuraavalla kerralla tiedän, missä on Kontiomäen Posti tai sitten pyydän suosiolla pakettini Kajaanin postiin.

Aurinkoisia aamuja

Kevätaurinko paistaa jo kirkkaasti aamuseitsemän aikaan. Herääminen sujuu aivan eri fiiliksellä - kevättä rinnassa. Lunta riittää vielä, mutta sekin on sulamaan päin. Katolta 'tupsahtelee' tasaisen väliajoin lumilauttoja pihalle. Takapihan terassimme on jo lumeton. Mikäli nämä aurinkoiset päivät jatkuvat, kannan puutarhatuolin ulos ja nautin kevätauringon lämmöstä.
 

Talomme vieressä oleva koivikko muistuttaa minua kevään tulevasta projektista - harventamisesta. 

Tämän viikon teen vielä kuitenkin sisämaalaustöitä. Portaikon maalaus odottaa jo minua, eli hommiin.

Mukavaa tiistaipäivää,
- minna -

Villen syntymäpäivä ja naistenpäivä

Ihanaa naistenpäivää ... mieheni oli ostanut minulle valkoisen tulppaaninipun perjantaina. Kun kimppu alkoi aukeamaan, sieltä paljastuikin suloinen pinkki-väri.

Tänään poikani täyttää 20-vuotta - ONNEA VILLE! Hänellä on vielä 10 päivää jäljellä armeijassa sotilaspoliisina Parolannummella.

Muutto maalle





Muutimme vuoden 2015 alussa pääkaupunkiseudulta takaisin synnyinseudullemme Kainuuseen. Kerron elämästämme muuton jälkeen.

Olemme mieheni kanssa molemmat lähteneet aikanaan Kajaanista Helsinkiin, jossa minulla vierähti 25 ja miehelläni 30 vuotta.

Tämän paluumuuttoajatuksen sai aikaan Korhola - keltainen talo maalla. Parin vuoden ajan olemme remontoineet taloa ensin vapaa-ajan asunnoksemme, ja nyt kodiksemme.