Kohtaaminen

Pääskyset värjöttelevät laiturilla sadepäivänä.

Olimme koko päivän maalanneet alamökillä ja tallustin ajatuksissani kohti kotia. Yhtä äkkiä joku liikahti edelläni ja pinkaisi koivikkoon. Ajattelin, että se on jänis, sillä näin vilauksen korvista, mutta yllättäen se pysähtyi ja katsoi minuun - metsäkauris. En ole koskaan aiemmin tavannut kyseistä eläintä näillä leveyksillä, enkä kyllä etelässäkään, mutta nyt se seisoi 10 metrin päässä minusta ja katselimme toisiamme hämmästyneenä.

Täällä maalla on tullut seurattua eläimiä aivan erilailla kuin kaupungissa. Joka päivä postia hakiessani kuovipariskunta lentelee hätääntyneenä pääni yläpuolella. Heillä on nimittäen pesä pellollamme. Västäräkki majailee terassiportaidemme päässä pöntössä ja sillä on siellä poikaset. Ohi kulkiessa pöntöstä kuuluu tsirpitystä. Fasaani ja pääskyset ovat vakiovieraat pihallamme. Kottaraiset herättivät minut toissa aamuna lentämällä neljän aikaan ikkunaamme useita kertoja - aikamoinen tömähdys joka kerta. Eräänä päivänä näin myös kärpän juoksevan navetan seinän vieressä.

Olin aiemmin arka äänille. Nyt tiedän, ettemme ole yksin täällä maalla.

- minna -